1.3.2012

Jos et sä voita...

Meillä on ollut nyt tavanomaista huonompi menestys näyttelyissä. Rupeaako tuomarit unohtamaan meidän naamamme näyttelyissä, vai mikä on? Johtuuko se siitä, että en ole itse esittänyt koiriani muutamassa näyttelyssä? Useimmiten koirani esittää Darin, paitsi minä paras uros- ja paras narttukehissä. Viimeisimpänä olemme käyneet omassa näyttelyssämme, Red Gingerin näyttelyssä. Tuomarina toimi pienen tuomarinvaihdoksen jälkeen Eros (sakemannit) ja Mimmu (cockerit ja Best in show).

Näyttelypaikalla oli ihan vitun kylmä. Siis aivan saatanallisen kylmä. Viimeksi Saksassa kisatessani sain keuhkokuumeen ja nytkin se oli hilkulla. Pakkasmittari näytti -35 astetta ja tottahan toki näyttely pidettiin _pelti_hallissa_. Ei tule kuuloonkaan pitää näyttelyitä lämpimässä hallissa, vaikka kyse oli kahden rodun erikoisnäyttelyssä. Raahasin jälleen kerran koko konkkaronkkani (15 koiraa) mukaani, mutta myös pari kasvattia. Tällä kertaa esitin koirani itse ja sain houkuteltua Avelinen mukaan omien koiriensa kanssa.

Sakukehässä mentiin aika huonolla draivilla tällä kertaa. Fry ja Dan ottivat yhteen menomatkalla ja Aveline joutui astetta huonompaan välikäteen - mentiin nimittäin mun vuokraamalla minibussilla. Karlakin oli mukana Ramseyn kanssa ja Ramsey napitti silmät lautasenkokoisena kun pojat ottivat vähän yhteen. Onneksi ei tarvinnut turvautua kuin kunnon karjaisuun ja pojat irroittivat otteensa toisistaan.

Sakemannikehän junnukehässä vain kasvattini Nico ylsi hyvään tulokseen, ollen VSP-junnu. Nuorissa Tiker oli saanut poikien tappelusta osumaa ja linkkasi -> samantien EVA. Dansko, Ruma ja Dan hakivat kaikki EH:t avoimesta, samoiten nartuista Corda ja Jenny. Käyttöluokassa kaikille EH. Kokonaisuudessaaan Paras uros-kehään pääsi vain omat kasvattini, Klovni ja Hiran. Klovni PU2 ja Hiran PU1. Roppikehässä juostiin junnuluokan narttua vastaan, Hiranin ollessa ROTUNSA PARAS! Kasvattajaluokassa kisasin Nicon, Hiranin, Ousan ja Klovnin voimin, ollen luokan ykkönen, ilman kunniapalkintoa. Mutta mitäpä noilla näyttelytuloksilla!

Cockereissa meni paremmin kuin odotin, junnunarttumme Seita oli ROP-jun, Frank PU2, Chanel PN2!! Erittäin tyytyväinen olin, koska Frank ja Chanel saivat molemmat upeasti sertit! Reno oli vaihteeksi ERI SA ja Dingo ERI3 SA, eli ei lainkaan hassummin.

Best In Show-kehässä Hiran BIS2 ja meidän Seita BIS2-junnu!!

27.2.2012

Aina ei voi voittaa

Kun minulle kolahti tuomarointipyyntö postiluukusta (viikon myöhässä, perkele näitä Irlannin postisysteemejä, ihan perseestä!), olin totta kai messissä. Tuomarointipalkkion ja matkakulujen korvaamisen lisäksi minulle jäi vielä ylimääräistä rahaa ilmoittaa omat koiranikin mukaan. Tuomarina saksanpaimenilla toimi tällä kertaa Camilla.

Irlannista on todella vaikea lähteä yhtään mihinkään, kiitos epävarmojen sääolosuhteiden ja lentolakkojen, joten päätin pelata varman päälle ja soittaa Suomeen Avelinelle, pyytäen pientä majoitusapua. Sehän kävi, mutta Aveline kuvitteli minun tuovan yhden koiran ja yllättyi "lievästi" tuodessani kaikki saksanpaimenkoirat mukana (10 kpl). Onneksi omat hurtat pysyvät hanskassa ja Frykaan ei keksinyt alkaa tapella Nicon kanssa ruoasta.

Suomessa käydessään huomaa taas mitenkä hyvin asiat toimivat täällä paremmin kuin Irlannissa. Lentokoneen miehistö oli hyvin ystävällinen ja saimme kaikki koirat isoihin, lämpimiin ruumiin. Koska Darin rahoitti reissun, matkustimme Avelinen kanssa mukavasti business-luokassa, siemaillen martineja ja lukein Alibin uusinta painosta. Suomenkielentaitoni oli hieman ruosteessa, mutta eipä se paljoa haitannut kun Aveline kertoi koko lentomatkan ajan näkemystään saksanpaimenkoiran selkälinjasta. Kahdeksan tunnin lennon jälkeen olimme perillä, josta matkustimme taksilla läheiseen hotelliin nukkumaan.

Aamulla keräännyimme sisähalliin odottamaan kehän alkua. Saksanpaimenkoiria oli ilmoitettu koko näyttelyyn 63, joista uroksia 29 ja narttuja 34. Itse en päässyt esittämään omia koiriani ollenkaan, vaan uskoin koko konkkaronkkani Avelinen harteille ja käskin tuomaan voiton kotiin. Tuomaroin viereisessä kehässä muutamaa ykkösen, nelosen ja kasin rotuja, joten pääsin mukavasti seuraamaan kehän kulkua. Koirat oliva täpinöissään päästessään pitkästä aikaa näyttelykehään ja toisen epäonni on toisen voitto.

Avelinella meni erittäin hyvin omien koiriensa kanssa, kasvattini Nico (Joomagnan Eighteen Seconds) ERI1 SA PU1 SERT VSP CACIB VSP-jun vjCANW-12 vCANW-12, Siiri ERI1 SA PN2 SERT ROP-jun vjCANW-12 sekä Varjo ERI1 SA PN1 SERT ROP CACIB vCANW-12!! Muuten EH:ta ja ERIä.

Minun jengi ei ollut kauhean yhteistyökykyisellä päällä tänään, sillä Fry ERI3, Mirva ERI, Dansko EH, Sakke ERI4, Ruma ERI1 SA PU3, Dan ERI, Roihu ERI, Corda EH, Jenny ERI. Tyytyväisiä olen kyllä jokaisen koiran draiviin, Avelinen kanssa ne juoksivat melkeimpä jopa paremmin kuin minun kanssa! Danskon ja Cordan EH:seen olen erittäin tyytymätön, sillä Dansko on vielä kehittyvässä vaiheessa ja Corda on jo täysin kehittynyt, vaikka hieman pitkäselkäisempi onkin.

Joomagnan-kasvattiryhmä saatiin myös kokoon, KAS2 KP:n kera. Mukana kasvattajaryhmässä J. Eighteen Seconds, J. Everybody Loves A Clown, J. Fast And Furious, J. Forever Alone ja tässä vielä yksittäislaatuarvosanat kasvateilleni:

Joomagnan Eighteen Seconds - ERI1 SA PU1 SERT VSP CACIB VSP-jun vjCANW-12 vCANW-12
Joomagnan Everybody Loves A Clown - ERI
Joomagnan Fast and Furious - EH
Joomagnan Forever Alone - EH

Erityiskiitos Avelinelle majoituspaikan antamisesta ja koirieni esittämisestä!! Palkasta jo puhuttiinkin, eli eiköhän sieltä seuraavasta pentueesta joku paimen löydä kodin sinun luotasi...

13.2.2012

Suojelupisteitä

Rumasta tuli vihdoin ja viimein suojelun käyttövalio!! Toiseksi viimeisestä kokeesta Ruma veti upeasti täydet 300 pistettä, MAHTAVAA!

Samoiten de la Doradon palveluskoirakokeessa suojelun alokasluokassa vain Joomagnan-kasvatit selvittivät tiensä läpi ykköstuloksin! Luokkansa voittaja oli meidän Cordan sisko Ousa!