Näytetään tekstit, joissa on tunniste pentuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pentuja. Näytä kaikki tekstit

22.2.2015

We're expecting puppies / Pentuja tulossa!!

ENG: Aza has been mated with Igor!! Puppies are expected in March. Both parents have healthy hips and spines. All puppies are already reserved.

Aza on astutettu onnistuneesti Igorilla!! Pentuja odotetaan syntyviksi maaliskuussa. Molemmilla vanhemmilla on terveet lonkat ja selät. Kaikki pennut on jo varattu.

Pitkäkarvainen Aza tuli minulle aikuisena kodinvaihtajana Saksasta. Se muutti kasvattajalta seitsemän viikon ikäisenä läheiselle maatilalle, jossa se asui lähestulkoon vailla koirakontakteja parisen vuotta. 2.5 vuoden ikäisenä se muutti omistajan pitovaikeuksien vuoksi minulle. Minulle tullessaan koira oli alkuun hyvin herkkä eikä sitä voinut ojentaa fyysisesti juuri ollenkaan. Ei kotona, mutta ei varsinkaan kentällä. Aza ei puoleen vuoteen leikkinyt kanssani, kunnes se yksi syysilta toi minulle patukan ja pyysi leikkiin. Voi sitä ilon määrää, sillä meidän koulutuksemme tyssäsi aina viettivoiman puutteellisuuteen! Kun Aza oppi leikkimään ja ryhtyi aina vaan röyhkeämmäksi leikkiessään, sen kanssa oli huomattavasti helpompi treenata. Parin vuoden aikana Azan kanssa ollaan menestytty lajissa jos toisessakin - kiitos luottamuksen ja leikkitaitojen. Arjessa Aza on hyvin huomaamaton eikä aiheuta laumassa minkäänlaisia kiistoja.

Lyhytkarvainen, näyttelypainotteista sekalinjaa edustava Igor tuli myös kodinvaihtajana, tosin vain Venäjältä. Igor on hellyyttävä, nöyrä uros joka ei kyseenalaista paikkaansa laumassa. Se pitää ihmisistä ja erityisesti lapsista, mutta sen maailman kaksi tärkeintä asiaa on ruoka sekä ohjaaja. Koulutettaessa se on hyvin ohjaajapehmeä ja se tekee lähestulkoon mitä tahansa välttääkseen ohjaajan tyytymättömyyden. Omassa laumassa Igor on hyvin varma - ei aiheuta kahnausta muttei alistu alemmille - oikeastaan erinomainen elämään laumassa. Vieraista koirista osa on ok, Igor on pikemminkin rotu- kuin sukupuolirasisti. Urheilukoirana Igor on ollut hyvin opettavainen, vaikka sen kanssa on tahkottu ykköstuloksia hirvittävällä vauhdilla. Ison rakenteensa vuoksi Igorin selkä on kuvattu kahdesti - molemmilla kerroilla täysin puhdas selkä!

Pennut edustavat vahvaa sekalinjaa ja pitkästä aikaa nämäkin pennut olivat kaupan myös tavallisille ei-niin-tavoitteellisille harrastajille. Ultrassa näkyi alustavasti kolme pentua, joten pitäkäämme peukut pystyssä!

30.6.2013

Muuttopuuhia ja treeniä

Joomagnan & Criminalessa on vietetty virallisesti muuttopäivää. Löysimme Darinin kanssa aivan ihastuttavan talon meren rannalta. Sain vääntää Darinin kanssa aika kauan, ennenkuin se suostui muuttopuuhiin. Enkä ihmettele yhtään, sillä kerkesimme asua vanhassa talossamme vasta kolmisen vuotta. En kuitenkaan ollut tyytyväinen asunnon kokoon enkä sijoitusratkaisuihin, jonka vuoksi aloin katsomaan uutta asuntoa.

Sellainen löytyi Corkista. Se oli kuin meille tehty: 100 hehtaaria maastoa, ei naapureita, "oma ranta". Myyjä väitti et rantaan on kivenheiton matka. No niin sinne onkin jos on vitun hyvä heittään kiviä. Jyrkänteeltäkin on vielä sellaset nelisen metriä ennenkuin merta voi edes hipaista. Onneksi sinne on portaat!! Kattokaa nyt tätä kuvaakin, tää kuvastaa niin hyvin sitä, miten kusisia noi myyjät on. "Erinomaisella paikalla" - keskellä peltoo. Mutta mitä voi vaatia, jos koiramäärä on vakiona yli 25 ja tilaa pitäisi riittää? Ulkonäöllisesti ei mikään luomus (kävimme etsimässä asuntoa keväällä ja kaikki lumikurapaska tuli tietty just sille ajanjaksolle), mutta puutarhurit tekevät ihmeitä!


Copyright Chris Kealy


No me otettiin tää talo, tietysti. Tässä syy:


Copyright Peter Hilton


Toi keittiö on niin upea että melkein itkettää. Arvatkaa vaan pysyikö toi lattiakaan noin hyvänä kahta viikkoa pidempään? Lisäks vitun Linnea on työntämässä koko ajan keittiöön vaikka oon vetänyt ympäri korvia jos sinne kehtaa ilmestyä. Ei se vaan opi!

Tän tontin aitaaminen oli yhtä helvettiä. Kuten voitte kuvasta nähdä, peltoa on paljon. Darin oli _helvetin_ suuttunut niistä kustannuksista mitä tän aitaaminen aiheutti (etenkin kun tuo jyrkänne oli etenkin aidattava) ja meillä Fry & kumppanit hyppii n. 180cm aitojen ylitse. Eka meillä oli tälläiset aidat:


Copyright Erf-goed.be


Ei ollut materiaaliltakaan mitenkään erikoista. Fry meni mennen tullen lävitse siitä ja Kalevi kaivoi itsensä alitse. Darin ei ollut tajunnut vetää sitä syvälle maahan. Xavier aloitti tappelun Ezran kanssa ja ne meni aidasta läpi. Yritin peittää rikkoutuneen aidan ensin isolla lavalla, mutta kummasti kaikki koirat kiinnostui HETI VÄLITTÖMÄSTI siitä. "Mikä siellä on, mamma kerro jo!". Joten, Darin pitkin hampain hankki kunnollisen aidan. Kyllä nyt kelpaa!


Copyright cogdogblog


Kun aita oli valmis, oli pakko laittaa varoituskyltti portille. Naapurin julppi nimittäin yritti tulla meille varkaisiin heti ensimmäisenä yönä. Aslak herätti vitunmoisella huudolla varmaan koko Corkin kun jätkä murtautui autotalliin. Harmi vaan että osa koirista nukkui siellä koska se on yksi viileimmistä paikoista koko asunnossa. Olin ihan varma et se kersa kuolee sydänkohtaukseen kun about 15 koiraa vaihtoi sleep-moodista vahtimoodille. Poliisithan sen sitten haki poies. Pitäisköhän tuohon vielä tarkentaa "33 dogs"? :'D


Copyright mrfrogger


Poliiseista kun tuli puhe, minulle tuli yhteydenotto Poliisivoimilta. He kouluttivat uusia koirankouluttajia ja molareita tositoimiin ja etsivät treenikoiria. Lupasin heille niin monta harjoituskoiraa kuin vain viitsisivät treenata! Yksi kaunis kesäaamu pakkasin sakut pakuun ja ajelin armeijan koulutuskentälle näyttämään vähän saksalaista voimaa. Pääkouluttaja valitsi harjoituskoiriksi pääasiassa uroksia ja pojat sitten treenailivatkin purujen lisäksi seuraamista ja muuta ohjaamista. En valita, hyvissä käsissä olivat.


Copyright United States Marine Corps Official Page


Ylläolevassa kuvassa Ezra pääsi kokeilemaan miltä tuntuu olla toisen ihmisen ohjauksessa. Ezra on aika viettikestävä ja ohjaajakova koira eikä oikein meinannut kuunnella nuoren jäpikkään ohjeita. Hyvin se puri, poika huusi jo yhdessä vaiheessa "I can't hold, I can't hold" :D Tais olla tuo nuorikko vähän liikaa heille, se kun on omasta laumastani ehdottomasti yksi jääräpäisimmistä ja varmimmista suojelukoiristani.


Copyright LeoAmadeus


Sitten treenattiin ohjaamista. He pyysivät voimakastahtoisia ja suuriviettisiä koiria jotta saisivat oikeaa käsitystä millaista on pidellä poliisikoiraa. Tein vastakysymyksen: "Millaisia koiria te luulette minun pitävän?". Löin pojille kouraan Fryn, Rodneyn, Kimin, Xavierin, Rekin, Ezran, Kaidun, Timin ja Vuxin ja käskin antaa palaa. Hyvin meni siihen asti, että Kimin ohjaaja käveli Xavierin perseeseen jolloin Xavierilla keitti ja se ärähti "vähän". Ohjaaja oli vähän säikky mut käskin jatkaa matkaa. Sellasii nuo pojjaat on.


Copyright Official U.S. Navy Imagery


Adamin kanssa otettiin peruspurutreeniä, koska molari oli vasta harjoitteleva. Adam puri äärimmäisen hyvin ja oon niin ylpeä siitä. Se teki piilonkierrot ihan kuin ammattilainen! Harkkari tykkäs Adamista kanssa tosi paljon, vaikkei sen painostaminen niin vahvaa ollutkaan kuin mitä aikuisella koiralla yleensä on. Mut Adamkin on vasta penska :))


Copyright Official U.S. Navy Imagery


Viski pääsi treenaamaan hyökkäyksiä ihan luvan kanssa. Sai purra mihin kohtaan tahansa ja Viskihän on tässä tapauksessa asian hallitseva mestari... Molari oli tässä harjoituksessa ammattilainen ja päädyttiin tekemään suojelun kolmostreeniä. Viski oli aivan mieletön! Yhden otteen se missasi (molari teki liian nopean käännöksen ja koira lensi ohitse), mutta korjasi sen entistä aggressiivisemmalla otteella.


Copyright Official U.S. Navy Imagery


Alimmassa kuvassa Kimi vielä näyttää nuorelle pojalle mitä tarkoittaa "vajaa ote" ja hetkeä myöhemmin TÄYSI OTE. Oli muuten pojalla sormet vaarassa kun kiellosta huolimatta nosti Kimin kierroksia.

Niin ja jollei jollekin käynyt jo selväksi, meidän koiralaumamme lukumäärä nousi reippaasti. Kävin hakemassa koiria sieltä sun täältä, tuloksena 9 tuontikoiraa jotka KAIKKI asuvat kotona. Eihän tuo koiramäärä ole kuin 37, joista sakuja 33. Mutta minkäs teet jos haluat säilyttää rodun elinvoimaisena mahdollisimman laajana geenipooliltaan? Joomagnan K-pentuekin näki päivänvalon (Dan x Corda) ja kotiin jäi Joomagnan Kill 'Em All aka "Ezra".

Loppun vielä näyttelyhypetystä Santun järkkäämässä ryhmiksessä:

Joomagnan I Told You So BIS1-pentu
Joomagnan Forever Alone PN2 SERT ROP-käy
Genedan's Kushernut PU2 SERT VSP-käy
Pickland's Star Like You ERI2 SA PN2 SERT
Carraway Half Past Seven ERI1 SA PN1 SERT ROP ROP-jun
Rauniosodan Armas Deniz ERI1 SA PU2 SERT VSP-jun

14.3.2013

Pentuesuunnitelmia ja luustokuvauksia

Kaipa sen voi tänne blogiinkin jo hehkuttaa.

Joomagnan J-pentue lähestyy uhkaavasti. Sain Sigitiukselta luvan käyttää hänen upeaa Thena-narttuaan (      Abracadabra's Amazing Athena), joten seuraava pentue tulee sitten Thenasta. Omat narttuni eivät vielä juokse.

Thena on mustaparkki-väritteinen, temperamenttinen ja vilkas narttu, joka asuu parikymmenpäisen collielauman kanssa maalla. Vilkkautensa vuoksi se on myös terävä ja erittäin saalisviettinen. Thenan kanssa on harrastettu monipuolisesti eri lajeja, ja sen päävahvuus on palveluskoiralajien jälki. Thena on suvultaan ja linjaltaan sekalinjainen, näyttelypainotteinen. Thenan isä on saksalainen tuontikoira ja emä on tuotu englannista. Thena on luustoltaan täysin terve.


Urosta valitessani päädyin käyttämään Sakkea (Oh My Xenon). Bi-color Sakke asuu kotonani parinkymmenen saksanpaimenkoiran kanssa. Urokseksi suurikokoinen Sakke on erittäin voimakastahtoinen ja -viettinen. Sakke on ollut omiaan suojelussa, vaikkakin sen nopeus ja tarkkuus ovat vieneet meidät usean bc'n ohitse agilityssä. Sakke on tasainen ja varma suorittaja. Sakke on suvultaan täysin evm ja se edustaa puhdasta käyttölinjaa. Sakke on luustoltaan täysin terve.

Tähän pentueeseen on vanhempien luonteet ja viettitasot huomioon ottaen luvassa vahvaviettisiä koiria. Näitä pentuja ei tulla myymään rodun ensiharrastajalle saatika lapsiperheeseen. Työ- tai urheilukoiraa etsiville tämä pentue on juuri sopiva. Yhteydenotot sähköpostiin kiitos!

Lisäksi vielä kooste luustokuvauksista. Käytin uusimmat, kuvaamattomat laumanjäsenemme Feedbackilla luustokuvauksissa, seuraavin tuloksin:

spn Carlsberg's Just One More Night "Manda" A/A, 0/0, selkä terve
spn Loco's Bitch Is Back "Kauna" B/B, 0/0, selkä terve
spn Durabrite Atlantis Is Calling "Nova" A/A, 0/1, selkä terve
spn Rushdie For A Few Dollars "Aza" A/A, 0/0, selkä terve
spn Shamrock Light Aspect "Mavra" A/A, 0/0, selkä terve
spu Joomagnan Golden Cadillac "Rodney" A/A, 0/0, selkä terve
spu GD's Green Smoke B/B, 0/0, selässä hieman kulumaa -> tarkkaillaan käytetäänkö jalostukseen
spu Teräshampaan Sulkakoralli "Malvo" A/A, 0/0, selkä terve
spu  Fling Thing Heart Seeker "Adam" A/A, 0/0, selkä terve
spu Mayniac Fight Is Over "Igor" B/A, 0/0, selkä terve
spu Oasis vom Brand "Kimi" A/A, 0/0, selkä terve
spu No More Whiskey "Viski" A/A, 0/0, selkä terve

kk kettuterrieri Luxury Blanc Absolutely the Best "Jarvis" B/B, 0/0, polvet 0/0, selkä terve
 bcn Teräshampaan Noidanlukko "Luna" A/B, 0/0, selkä terve
knn Duun Creeping Death "Joyce" A/A, 0/0, selkä terve
knn Heinnkaiser Sold Out "Sierra" A/A, 0/0, selkä terve
englanninspringerspanieli Black Fiasco and Some Barium "Baari" B/C, 0/1, selkä terve
rwu Camaro Jet "Kosmo" A/A, 0/0, selkä terve

7.11.2012

Kultaisia pentuja

Dunno paisuu ja paisuu. Se astutettiin Warrickilla ja olen nyt intopinkeänä odotellut minkälaisia pentuja se mahtaakaan sitten pyörittää maailmaan. Ultrassa näkyi alustavasti kolme pentua, mutta en usko että niitä enempää tulee. Riimillä oli nimittäin vain aavistuksen isompi maha ja sehän pyöräytti Dunnon lisäksi kolme muutakin pentua.

Mutta muihin asioihin. Musta oli tosi kivaa, kun vieraskirjaan oli kolahtanut pentukysely. Harmi vaan, että se koski urosta johon mulla ei oo päätäntävaltaa! :D Malvosta oli siis kyse, mutta tottakai se höllii kun Malvohan on kasvattini pentu...

Näyttelymenestystä ollaan nyt saatu nauttia todella paljon, ensin Terran ryhmäykkönen ja sen jälkeen vielä Kisun ryhmäykkönen SEKÄ Roskan ryhmäkakkonen! Lisäksi kasvattini Nico on ollut useasti ROP/VSP-sijoilla näyttelyssä, jonka vuoksi Joomagnan-kasvattajaryhmä on palkittu useasti peräkkäin rotunsa parhaana kasvattajana. Mikäs sen parempaa ;) ♥

19.9.2012

Nytkö niitä saa??



Nyt niitä olisi ensi kertaa saatavilla aktiiviharrastajille. Nimittäin Deturilaisia!



Ette usko kuinka tyytyväinen olin, kun sain kunnian lainata Vargan upeaa liver tan-cockeriurosta. Pahoittelen kuvan rakeisuudesta.. Mutta tällä mennään tällä kertaa. Molemmat koirat ovat evm-sukuisia, monessa eri lajissa menestyneitä amerikan tuonteja.

Mitja on erityisesti käyttölajeissa menestynyt liver tan. Se on rakenteeltaan hyvin voimakasluustoinen ja mittasuhteiltaan erinomainen. Sillä on tumma pigmentti, jossa tan-merkit näkyvät kuitenkin erinomaisesti. Sillä on ilmeikkäät valesilmät. Luonteeltaan Mitja on mukautuvainen ja elämäniloa puhkuva cockeri, joka rakastaa lapsia ja toisia koiria. Sen kanssa on helppo menestyä eri lajeissa, sillä se on hyvin miellyttämishaluinen ja kestää painetta. Mitjan molemmat vanhemmat ovat liver roaneita sekä Mitjan isän puolelta löytyy orange roania.

Dingo on aikuisena omistukseeni muuttanut blue roan. Dingo on rakenteeltaan pitkänomaisempi ja korkearaajaisempi narttu, jolla on kuitenkin erinomainen selkälinja. Dingo on typätty. Dingolla on vaalea blue roan-karvapeite ja sen äidillä on myös hyvin vaalea blue roan-väritys. Dingo on vähään tyytyvä, omalta osaltaan aika mutkaton kaveri. Sen kanssa on  miellyttävä kilpailla, sillä se omaa huomattavasti miellyttämishalua. Dingon isä ja emä ovat molemmat blue roaneita, mutta sen emän isä oli orange roan.

Olen päättänyt rajata pentutarjouksen kahteen, maksimissaan kolmeen pentuun. Ihan jo siitä syystä, että Mitjaa tullaan käyttämään uudestaan jalostukseen toiselle nartulle. Itse pidän pennun ja olen saanut muutaman varteenotettavan pentuevarauksen. Mutta mikäli kiinnostuit valtavasti, pistä sähköpostia niin katsotaan!

30.6.2012

Hippu on kantavana!

Alunperin minun piti kirjoittaa blogiin vasta sitten, kun pennut olisivat jo syntyneet, mutta en voinut vastustaa kiusausta. Vaikka Joomagnan G-pentueesta on vain noin pari viikkoa aikaa, Hippu alkoi juoksemaan. En halunnut siirtää kisausvaiheessa jo valmiina olevan nartun pentueita jouluntienoille, päädyin astuttamaan Hipun. Hippuhan on siis sijoitusnarttuni E-pentueesta, Joomagnan Ending Happy, joka asuu femmillä Keefessä. Oon kyllä upean nartun kasvattanut ja kyllä se femm osaa!! Ja on hauskaa miten tuo väri periytyy - Hipun isähän on myö bicolor.

En halunnut käyttää omia uroksiani Hipulla,sillä minulla on niille myöhäisempää omaa käyttöä. Lisäksi kaikki urokseni olivat vielä liian kesken joko kisaushistorialtaan tai HENKISELTÄ kasvultaan. Päädyin astuttamaan Hipun Reetan upealla mustalla uroksella, Petellä. Peten on kasvattanut toksi ja sen virallinen nimi on Maben Bet the Pot. Se on hyvin vietikäsuros, joka on kaikenlisäksi kaksiviettinen. Astutus sujui hyvin ja eilen käytimme femmin kanssa Hipun eläinlääkärillä ultrassa: mahassa näkyi ainakin kolme pentua!

Linjaukseltaan nämä tulevat pennut ovat sekalinjaisia. Niissä on tottakai enemmän käyttöpuolta kuin näyttöpuolta, mutta se tuskin haitannee kasvatinomistajia. Pelkäsin että en saa pennuille ottajia koska G-pentue, mutta onneksi huoleni oli turha: Kirsi varasi uroksen Lilithiaan, Seita myös uroksen Rumoeriin sekä Twiggy nartun, en vielä tiedä minne. Twiggyhän teki vallan mainion ulkoasun myös JC:hen, jota toivottavasti pääsen vaihtelemaan pikkuhiljaa...

Mutta muuten meillä edellään aika rauhallista kautta. Sakke valioitui juuri agilitysta ja Deturissakin Dingosta tuli myös agilityvalio. Seitan ja Renon kanssa kilpailemme tokossa erikoisvoittajaluokassa, muistaakseni Seita tarvitsee vielä yhden I-palkinnon valioituakseen. Seitalla on upea uros jo odottamassa jalostuskäyttöä, enkä malta odottaa että saan Seitan jälkikasvua kotiini kasvamaan. Kyttäilen edelleen sitä saatanan viimeistä sertiä suomesta, joka ei meinaa tulla sitten millään...

En muista olenko jo kerennyt hehkuttaa meidän uutta laumanjatketta, bordercollieuros Onlya! On se NIIN lutunen uros, vaikka ulkonäkö ei kyllä kerro kaikkea. Jerry-hepalle yritin etsiä kaveria hevosmaailma.netistä, mutta aika laihoin tuloksin.. No ehkä joku päivä. Sille on vaan hankala etsiä tammaa, jonka kanssa voisi kilpailla ym. Meidän näyttelylinja-Kevinkin tormistautui agilityssa ja kävi hakemassa sieltä yhden vKUMAN. Ehkä se ei olekaan niin toivoton tapaus ja ehkä sen kanssa voi jopa harrastaa!? Aika näyttää, jos näyttänee. Hiljaa hyvä tulee ja pysähtyneenä paras, sanoi Arekin biisissään Jaalan elämää.

Hipun pentueesta tulikin vielä mieleen, että Hipun veli Joomagnan Eighteen Seconds "Nico" saattoi yhden pentueellisen verran pentuja maailmaan. Aveline jätti itselleen pentueen parhaimman uroksen kotiin kasvamaan ja tykkään kyllä pojasta aika tavalla. Toivon että Nico on periyttänyt suoraa ja itsevarmaa luonnettaan, sillä ei olisi ensimmäinen kerta kun Joomagnan-kasvateista tulisi niin itsevarmoja kuin mitä Corda oli ja on edelleen.

23.6.2012

Porukalla Virossa

Voittaja-näyttelyissä on aina sitä jotakin. Sinne on vaan pakko lähteä. Ei ole väliä tuomarista, kunhan sinne vaan kasaantuu tuttu porukka kilpailemaan toisiaan vastaan ja jauhamaan näyttelyn jälkeen paskaa kun se oma vuffe ei sitten voittanutkaan. Perinteisesti minullekin kolahti tuomarintipyyntö johon suostuin ilomielin. Tällä kertaa tuomaroin EFR:n lukuunottamatta shiloheja ja silkkivinttareita.

Ja koska perinteitä on aina kunnioitettava, pakkasin minäkin koiralaumani, otin Darinilta rahaa ja lensin Avelinen luokse. Alunperin idena oli tulla vasta lauantai-iltana, mutta meikäpä lensi jo perjantai-iltana, heti kun Aveline oli päässyt töistään. Mukana oli kaikki kynnelle kykenevät koirat.

Näyttelypäivä oli sateinen. Virossa on AINA kylmä ja AINA sateista, joten se ei yllättänyt yhtään. Luojan kiitos näyttelypaikka oli katettu, mutta se oli tuulinen. Koska raahaan mukanani aina handleriani Lindaa, hän sai tehtäväkseen esittää muutaman koiran.

Linda esitti Rossin avo-kehässä, tuloksin EH. Olin hieman pettynyt. Aussiekehältä siirryin katsomaan malikkakehiä (ei ollut omia koiria kehässä), jossa näin vihdoin Rutjan jälkikasvua. Rutjan tyttö Rainvalley's Nuvole Bianche olikin loppujen lopuksi ROP! Kasvattini Aki (Duun Back Off) oli EH ja Brandon (Duun Blackbird Racing) ERI1 SA PU3.

Sakemanneissa tulokset hieman vaihtelivat. En löytänyt selkeää linjaa, mistä tuomari olisi pitänyt, mutta eipä tuo menoa kauheasti haitannut. Tuomarilla taisi olla huono päivä, sillä lähdin ensimmäisenä Fryn kanssa kehään - ja palasin sieltä H:n kanssa. Junnu-uroksissa vain yksi koira sai ERI SA'n ja se oli kasvattini Nico (J. Eighteen Seconds), joka oli samalla ROP-jun.
Nuokku-uroksissa luokan voitti Veeran Berdie (Redfoxe's Roll Over Beethoven), meidän Danskon ollessa EH. Kolmas koira Raamikkaan Urbaani Legenda oli poissa. Avoimissa uroksissa Sakke sai H:n ja Dan EH'n, Ruman ollessa luokkansa voittaja ja saaden SA'n. Käyttöluokassa Kirsin Schwer Recht oli luokkavoittaja saaden SA'n.
Junnunartuissa Mirva ERI2 ei SA. Jälleen vain yksi koira sai SA'n ja se oli Avelinen esittämä ja omistama Frieda Iris. Ja nuokkunartuissa meidän Bree H! :o Avonartuissa luokan voitti kasvattini Ousa (J. Fast And Furious), kakkonen oli Avelinen Noutajan Varjo. Roihu oli ERI3 SA, Corda ERI ja Jenny EH. Käyttöluokassa Fummen How Good You Got It ERI1 ei SA.

Paras uros - kehässä voiton vei Kirsin Dean, Ruman ollessa toinen, SERTihän se sieltä napsahti! Kolmas oli Nico ja neljättä sijaa ei jaettu. Paras narttu kehässä Ousa ykkönen, Varjo kakkonen, Roihu kolmonen ja Siiri nelonen. Ousa ja Varjo saivat molemmat sertin.

ROP- ja VSPkehässä oli armoton taistelu: käyttöluokan uros vastaan avoimen luokan narttu. En ole ikinä kuullut niin paljon taputuksia ja hurrauksia kun Ousa voitti, ollen rotunsa paras ja Viron voittaja 2012!! Kasvattajaluokkaa en valitettavasti saanut kasaan. :s

Dobermanneissa Omni sai käyttöluokassa EH:n, kun taas Kuri yllätti olemalla ROP-juniori saaden SA'n sekä EKAN SERTINSÄ! Ja mä kun vannoin että Kuri ei mene koskaan näyttelykehään.. Kaipa siellä täytyy käydä pyörähtelemässä kun noin kerran tykätään. Vihikoirissa Alma oli VSP ja voiton vei Alman veli C. Dare Devil. Olen niin tyytyväinen! Ryhmässä Dare ei menestynyt enää, tosin harvoin vihikoiran kanssa voi edes voittaa ryhmäkehiä.

Sen sijaa kasikehässä oli hieman erilaisempia tuloksia. Cockerspanieleissa junnuissa Mas sai ERI3 ei SA. Vargan upea liver tan Mitja (Diondiar Memphis Madness) oli ERI1. Karlan Ramsey (Strike A Happy At Ettore) oli ERI2.

Avoimessa luokassa Reno sai EH:n ja Frank ERI SA'n. Kakkoseksi tuli Veeran Besonder's Derris. Eli uroksissa vain kaksi koiraa sai SA'n: Deri ja Frank. Paras uros-kehässä juostessani minulla ei ollut mitään hätää: vaikka Frank häviäisikin, se saisi silti SERTin. Loppujen lopuksi Frank oli PU1!! Ja se sai sekä sertin ETTÄ cacibin!!!
Junnunartuissa Seita oli ykkönen, Miiran musta Copel I Hate Funny kakkonen sekä punainen Tyry Lailath kolmonen. Avoimissa nartuissa Chanel ykkönen, Dingo kakkonen. Ja taas Miiran blue roanit Lasipisaran Vannomatta Jäänyt ERI3 SA sekä Lasipisaran Lailla Soihtuvarkaiden ERI4 SA. Valioluokan narttu blue roan Sini (Copel Dance In The Mist) SA.

Paras narttu kehässä Sini oli ykkönen, Chanel kakkonen, Dingo kolmonen ja Lasipisaran Vannomatta Jäänyt nelonen. Sinin serti siirtyi Chanelille ja Chanelin serti Dingolle!!! ROP-kehässä Sini vei ansaitusti voiton, Frankin ollessa VSP. Frank pyörähti myös kasvattajakehässä ja Copel-cockerspanielit palkittiin ROP-kas KP:llä!

Mutta eipä meillä mennyt hassummin EFR:nkään parissa. Jack oli ROP, Terra VSP ja Royal PU3 eli kaikki saivat tittelin. PU2 oli meille ennestään tuntematon Terra Nova. Jack oli päivän päätteeksi vielä RYP2! Arvostelutkin saatiin, ne on luettavissa koirien omilta sivuilta.

Ps. tutustukaa myös Joomagnan Golden Cadillaciin eli Rodneyhin sekä uuteen tuontiurokseeni, GD's Green Smokeyyn eli Keviniin! ♥