Omaa kisaustahtia etsimässä

Nykypäivänä kaikki uusi on suuntaa johonkin isompaan. Täydellisyyteen pyritään, mutta ei osata kertoa mitä hakee ja miksi. Koiraa hankkiessa kaavaillaan koirasta täydellistä jalostuseläintä ja kasvatuksessa pyritään olemaan maailman tunnetuin, suosituin ja paras. Mutta kun kysytään kisaustahdista, moni sanoo että sillointällöin. Aktiivisesti. Koko ajan. Niinkuin edellisilläkin koirilla. Jos pyrit aina täydellisyyteen esimerkiksi koiraa hankkiessasi, kenneliä perustettaessasi, yhdistelmiä miettiessäsi, niin mikä on kisaustahtisi? Mikä on tavoitteesi?

Kaikilla on omanlainen kisaustahti. Ihmisellä, jolla virtuaalikoira on vain niinsanottu hetken mielijohde, on hidas kisautustahti. Hän ilmoittaa koiran tuonne, ehkä tuonne, mutta ehdottomasti tuonne. Kisailmoittautumiset tehdään huolellisesti ja koiralle ehkä kaavaillaan vain yhtä SERTiä ja muutamaa tulosta palveluskoirakokeista. Jotkut eivät kilpaile koiralla kuin agilityssa ja näyttelyissä. Jotkut harrastavat edellämainittujen lisäksi myös tottelevaisuutta, palveluskoiralajeja, paimennusta. Ehkä vielä jotain turhia hupilajeja, kuten flyballia tai koiratanssia.

Jotkut haluavat tuloksia mahdollisimman vähän ajan sisässä. Koiran pitää olla valio vuoden kuluttua syntymisestä, maksoi mitä maksoi. Koiralla kisataan raivokkaasti kaikissa lajeissa ja ehkä järjestetään omia näyttelyitä joihin saisi lempparituomarin tuomaroimaan. Käytetään hyväksi vanhoja tuttavuuksia ja/tai velkaa olevia ihmisiä. Jotkut vain kilpailevat tuloksista riippumatta. Sen huomaa yleensä siitä, että hylätytkin tulokset merkataan kalenteriin ja saadaan tuomarilta nipotusta kun kalenteri on niin epäselvä.

Minulla on tällä hetkellä noin 42 koiraa. Noin, koska en ole täysin varma omistamastani määrästä. En pysy perässä liukuvasta koiramäärästäni, sillä usein kun yksi tulee, toinen lähtee. Joskus jätän pentueesta pennun kotiin, joskus myyn pois. Minulla on päälajeina tottelevaisuus, näyttelyt sekä palveluskoirakokeet, mutta jostain syystä olen saanut palkintoja myös mejästä, nomekokeista, spanielikokeista, ajokokeista, koiratanssista... Lajeja riittää. Minulla koirat kisaavat vuorotellen lajeissa. Kun tilaa tulee, uusi hippiäinen lähtee kilpailemaan. Minulla on koiria, millä ei ole vielä yhtään tuloksia. Minulla on koiria, millä ei ole tuloksia kuin agilitysta. Tavoitteena kaikille on valioitua. Ajallaan.

Porukalla Virossa

Voittaja-näyttelyissä on aina sitä jotakin. Sinne on vaan pakko lähteä. Ei ole väliä tuomarista, kunhan sinne vaan kasaantuu tuttu porukka kilpailemaan toisiaan vastaan ja jauhamaan näyttelyn jälkeen paskaa kun se oma vuffe ei sitten voittanutkaan. Perinteisesti minullekin kolahti tuomarintipyyntö johon suostuin ilomielin. Tällä kertaa tuomaroin EFR:n lukuunottamatta shiloheja ja silkkivinttareita.

Ja koska perinteitä on aina kunnioitettava, pakkasin minäkin koiralaumani, otin Darinilta rahaa ja lensin Avelinen luokse. Alunperin idena oli tulla vasta lauantai-iltana, mutta meikäpä lensi jo perjantai-iltana, heti kun Aveline oli päässyt töistään. Mukana oli kaikki kynnelle kykenevät koirat.

Näyttelypäivä oli sateinen. Virossa on AINA kylmä ja AINA sateista, joten se ei yllättänyt yhtään. Luojan kiitos näyttelypaikka oli katettu, mutta se oli tuulinen. Koska raahaan mukanani aina handleriani Lindaa, hän sai tehtäväkseen esittää muutaman koiran.

Linda esitti Rossin avo-kehässä, tuloksin EH. Olin hieman pettynyt. Aussiekehältä siirryin katsomaan malikkakehiä (ei ollut omia koiria kehässä), jossa näin vihdoin Rutjan jälkikasvua. Rutjan tyttö Rainvalley's Nuvole Bianche olikin loppujen lopuksi ROP! Kasvattini Aki (Duun Back Off) oli EH ja Brandon (Duun Blackbird Racing) ERI1 SA PU3.

Sakemanneissa tulokset hieman vaihtelivat. En löytänyt selkeää linjaa, mistä tuomari olisi pitänyt, mutta eipä tuo menoa kauheasti haitannut. Tuomarilla taisi olla huono päivä, sillä lähdin ensimmäisenä Fryn kanssa kehään - ja palasin sieltä H:n kanssa. Junnu-uroksissa vain yksi koira sai ERI SA'n ja se oli kasvattini Nico (J. Eighteen Seconds), joka oli samalla ROP-jun.
Nuokku-uroksissa luokan voitti Veeran Berdie (Redfoxe's Roll Over Beethoven), meidän Danskon ollessa EH. Kolmas koira Raamikkaan Urbaani Legenda oli poissa. Avoimissa uroksissa Sakke sai H:n ja Dan EH'n, Ruman ollessa luokkansa voittaja ja saaden SA'n. Käyttöluokassa Kirsin Schwer Recht oli luokkavoittaja saaden SA'n.
Junnunartuissa Mirva ERI2 ei SA. Jälleen vain yksi koira sai SA'n ja se oli Avelinen esittämä ja omistama Frieda Iris. Ja nuokkunartuissa meidän Bree H! :o Avonartuissa luokan voitti kasvattini Ousa (J. Fast And Furious), kakkonen oli Avelinen Noutajan Varjo. Roihu oli ERI3 SA, Corda ERI ja Jenny EH. Käyttöluokassa Fummen How Good You Got It ERI1 ei SA.

Paras uros - kehässä voiton vei Kirsin Dean, Ruman ollessa toinen, SERTihän se sieltä napsahti! Kolmas oli Nico ja neljättä sijaa ei jaettu. Paras narttu kehässä Ousa ykkönen, Varjo kakkonen, Roihu kolmonen ja Siiri nelonen. Ousa ja Varjo saivat molemmat sertin.

ROP- ja VSPkehässä oli armoton taistelu: käyttöluokan uros vastaan avoimen luokan narttu. En ole ikinä kuullut niin paljon taputuksia ja hurrauksia kun Ousa voitti, ollen rotunsa paras ja Viron voittaja 2012!! Kasvattajaluokkaa en valitettavasti saanut kasaan. :s

Dobermanneissa Omni sai käyttöluokassa EH:n, kun taas Kuri yllätti olemalla ROP-juniori saaden SA'n sekä EKAN SERTINSÄ! Ja mä kun vannoin että Kuri ei mene koskaan näyttelykehään.. Kaipa siellä täytyy käydä pyörähtelemässä kun noin kerran tykätään. Vihikoirissa Alma oli VSP ja voiton vei Alman veli C. Dare Devil. Olen niin tyytyväinen! Ryhmässä Dare ei menestynyt enää, tosin harvoin vihikoiran kanssa voi edes voittaa ryhmäkehiä.

Sen sijaa kasikehässä oli hieman erilaisempia tuloksia. Cockerspanieleissa junnuissa Mas sai ERI3 ei SA. Vargan upea liver tan Mitja (Diondiar Memphis Madness) oli ERI1. Karlan Ramsey (Strike A Happy At Ettore) oli ERI2.

Avoimessa luokassa Reno sai EH:n ja Frank ERI SA'n. Kakkoseksi tuli Veeran Besonder's Derris. Eli uroksissa vain kaksi koiraa sai SA'n: Deri ja Frank. Paras uros-kehässä juostessani minulla ei ollut mitään hätää: vaikka Frank häviäisikin, se saisi silti SERTin. Loppujen lopuksi Frank oli PU1!! Ja se sai sekä sertin ETTÄ cacibin!!!
Junnunartuissa Seita oli ykkönen, Miiran musta Copel I Hate Funny kakkonen sekä punainen Tyry Lailath kolmonen. Avoimissa nartuissa Chanel ykkönen, Dingo kakkonen. Ja taas Miiran blue roanit Lasipisaran Vannomatta Jäänyt ERI3 SA sekä Lasipisaran Lailla Soihtuvarkaiden ERI4 SA. Valioluokan narttu blue roan Sini (Copel Dance In The Mist) SA.

Paras narttu kehässä Sini oli ykkönen, Chanel kakkonen, Dingo kolmonen ja Lasipisaran Vannomatta Jäänyt nelonen. Sinin serti siirtyi Chanelille ja Chanelin serti Dingolle!!! ROP-kehässä Sini vei ansaitusti voiton, Frankin ollessa VSP. Frank pyörähti myös kasvattajakehässä ja Copel-cockerspanielit palkittiin ROP-kas KP:llä!

Mutta eipä meillä mennyt hassummin EFR:nkään parissa. Jack oli ROP, Terra VSP ja Royal PU3 eli kaikki saivat tittelin. PU2 oli meille ennestään tuntematon Terra Nova. Jack oli päivän päätteeksi vielä RYP2! Arvostelutkin saatiin, ne on luettavissa koirien omilta sivuilta.

Ps. tutustukaa myös Joomagnan Golden Cadillaciin eli Rodneyhin sekä uuteen tuontiurokseeni, GD's Green Smokeyyn eli Keviniin! ♥