Olen tässä blogissa käsitellyt kasvattajaystäviä sekä paasannut yhteistyön merkityksestä, on jälleen kerran aika ottaa aihe esiin.
Virtuaalikoiramaailman suurimmat harrastajat ovat jättäneet homman kesken. Lapaset on heitetty nurkkaan ja elämässä menty eteenpäin. Jäljelle jää muutama täysiaikainen kasvattaja, jolla on harrastusvuosia takana useampia kuin puolitoista vuotta. Sen sijaan, että yritettäisiin auttaa toisiamme ja viedä kasvatusta eteenpäin, haukutaan toisiamme selän takana sekä kritisoidaan toisten jalostusvalintoja. Samalla, kun tehdään itse ihan samaa.
Kasvattajien vähyys ajaa meidät kohta täysin umpikujaan. Enkä nyt puhu sen tarkemmin sisäsiittoisuudesta vaan siitä, ettei virtuaalimaailmassa osata tehdä enään järkeviä ratkaisuja kasvatuksessa. Tälläisinä lama-aikoina ei pidä sortua käyttämään paskoja koiria jalostukseen, vaan käyttää mahdollisimman paljon hyödykseen aloittelevia kasvattajia. Käyttää myös niitä vähemmän kiiltokuvakoiria, käyttää osittain täysin evm-koiria jalostukseen.
Paras tapa saada aloitteleva kasvattaja jatkamaan harrastustaan, on antaa sille pentueen paras koira ja toivoa, että se tuottaa omistajalleen paljon iloa. Niin paljon, että omistaja päätyy käyttämään sitä (fiksusti) jalostukseen. Kun uusi kasvattaja luo omaa linjaansa ja saa pentuja kaupaksi, se innostaa kasvattamaan lisää. Kukaan ei halua paskaa koiraa tai koiraa, jonka sisaruksista yli puolia käytetään jalostukseen. Joomagnan & Criminalesissa jalostuskäyttö pitää anoa (= kysyt onko ok käyttää koiraa jalostukseen ja thats it), mutta en ole vielä kertaakaan kieltänyt käyttämästä koiraa jalostukseen. Haluan vain tietää, ketä kasvateistani käytetään jalostukseen ja mikä tärkeämpää, mille koiralle. Kasvattaja jos mikä, on paras arvioimaan mille koiralle kasvattia kannattaa käyttää. Kasvattien jalostuskäyttöä siis pitää ja tulee valvoa. Vain näin voidaan varmistaa, mihin suuntaan kasvatus ja linjat ovat menemässä.
Näyttelyissä menestyvät tällä hetkellä voimakkaasti käyttösukuiset koirat. Olen menettänyt jo toivoni näyttelytuomareiden suhteen (vain harva tunnistaa oikeasti kauniita koiria, eikä jaottele niitä linjauksen, värin tai tyypin mukaan jne), mutta on ollut ilo huomata että kasvattajilla on pysynyt tuo hyvä maku. Ainakin Avelinelta (jonka kennelin löydät muuten täältä) olen todella usein löytänyt itseäni miellyttäviä saksanpaimenkoiria. Hyvinä esimerkkeinä kasvattieni lisäksi ovat mm. Life Burns! of Vicinity, La Marca Prosecco vom Sauer Regen sekä Jumping Rooftops of Vicinity. Viimeisin on myös yksi suurimmista suosikeistani Avelinen kasvateissa. Näyttelytuomarina minulla on aina ilo palkita hyvähermoisia ja kauniita saksanpaimenkoiria. Edellisten lisäksi on pakko mainita vielä muutama kaunis saksanpaimenkoira: ZeitBombe's Color Me Bad (upein eturinta mitä olen saksanpaimenkoirilla nähnyt), Nezaplacení Láska ja Vergebung Young 'n' Crazy. Nämä kaikki ovat esimerkkejä koirista, jonka tyyppisiä koiria toivoisin näkeväni jalostuksessa.
Näillä mennään. Hyvää viikonloppua toivottelee Marcia & Darin Ross sekä JC:n koiralauma