"Lisäsin viä Gustavin Midi I-luokkaan ja Aslakin Maxi I-luokkaan, kun
max. määrä koiria on 4 luokkaa kohti."
Olin tästä kohteliaisuudesta aivan hämilläni. Pohdin, onko virtuaalimaailmassa enää "hyviä" harrastajia, jotka ajattelevat omaa napaansa pidemmälle. Ilmeisesti on. Gustav on Veeran kasvatti ja meillä on Aslak yhteisomistuksessa, mutta minä hoidan kokonaan molempien kisautuksen. Eli periaatteessa Veera olisi voinut lisätä vain mun ilmoittamat koirat, eikä lähteä katsomaan, mihin luokkaan mikäkin koirani kuuluu.
Tämä tapahtuma sai minut miettimään, miten harvassa tälläiset kasvatinomistaja-kasvattiystävät ovat. Tuttuja ja kavereita löytyy melkeinpä jokaisesta rodusta, mutta luottoystäviksi nimeän sellaiset ihmiset, joiden kanssa tulee keskustelua rodun tilanteesta enemmän, ja jotka ovat valmiita viemään rotua eteenpäin. Mikä on parempaa kuin suunnitella yhdessä yhdistelmiä ja pyrkiä saamaan mahdollisimman laajaa geenipoolia rodulle. Eikä vain kitistä koko ajan jossain nurkassa kuinka suurella osalla koirista on vääränlaiset korvat, liian muhkea turkki tai niiden oikeanlaiset kulmaukset ovatkin omaan silmään jotenkin paskat.
Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, ei todellakaan. Me ollaan Besonder's-Noinan kanssa joskus hyvinkin erimieltä asioista, saatika sitten Vicinity-Avelinen kanssa :D Mutta näkemyseroista heidän kanssaan voi sentäs keskustella ja yrittää saada sitä kultaista keskitietä toimimaan. Kaikkien kanssa ei voi, ja näille sanon mieluusti hei-hei. En mä ainakaan itse tee sellaisilla "ystävillä" mitään, joka ei suostu kuuntelemaan omia ehdotuksia, vaan tuputtaa sitä omaa vääräuskosuutta muilleen väkisin...