Näinä käyttömania-aikoina on hyvä palauttaa hieman koirankasvatuksen prioriteetteja mieleen. Mikä tulee olla tärkein asia jalostuksessa?
Kuten olen pakinoinut jo aikaisemmin, ei URL (eikä kyllä IRL senkään puoleen) maailmassa osata ottaa ja tarjota apua vastaan. Ihan kuin se olisi kasvattajalta jotenkin pois, jos joku toinen neuvoo tai haluaa auttaa. Jos homma lähtee menemään päin persettä, eikö olisi vain helpompaa nostaa handu pystyyn ja myöntää: en osaa. Tarvitsen apua. Tyhmä ei ole se, joka apua pyytää vaan se, joka omasta vittupäisyydestään jättää avun pyytämättä ja sitten tekee kaiken päin helvettiä.
Kaikki tavoittelevat kasvatuksessaan erilaisia asioita. Joillekin se terveys on tärkein ja oikeanlainen rakenne, joillekin terveys ei juurikaan merkkaa mitään. Kasvatuksen ykkösprioriteetti pitäisi aina olla luonne. Luonne on ennenkaikkea tärkein osa jalostusta ja koiran luonne on tunnettava oikeasti. Epätasapainoista luonnetta pidetään usein "normaalina" ja harrastuskoiralle ei esimerkiksi liiallinen terävyys ole hyväksi. Monissa roduissa koiran luonne on muuttunut jo liiankin kovaksi ja se ilmenee mm. ohjattavuuden menettämisenä. Tämä taas vähentää pisteitä kokeissa. Luonteeltaan epätasapainoinen koira on rasite isommassa laumassa. Se ei yksinkertaisesti saa arkea toimimaan normaalisti.
Yksi kasvatuksen pääpainotteita pitäisi olla geenipoolin laajentaminen ilman, että tingitään luonteesta ja terveydestä. Korvien asento tai turkin pituus ei ole olennaisin asia jalostukoiria valitessa, vaan koiran luonne ja terveys painavat vaakakupissa yhtä paljon kuin käyttöominaisuudet. Käyttöominaisuudet kulkevat koirassa luonteen kanssa käsikädessä: epätasaisen koiran kanssa harrastaminen on hankalaa ja menestyminen tuskallisen hidasta. Tälläisen koiran ei pitäisi olla kiinnostava jalostuksellisessa mielestä kenenkään kasvattajan mielestä.
Oikeesti, mitä teette koiralla, mikä on huipputerve ja todella kaunis, jos sen luonne on täysin persettä?
Loppuun annan teille seuraavan linkin:
http://chicchoix.com/blog/?p=3293
Kiitos ja kumarrus.
26.7.2013
5.7.2013
Tuomarointikoulu osa 2
Kuten varmaan osasitte arvatakin, Tuomarointikoulu osa 1'n jälkeen tulee yleensä osa 2. Tämä on se. Edellisessä osassa käytiin läpi yleisvaikutelmaa, päätä sekä ilmettä. Tässä osassa käydään lähinnä läpi oikeanlaista rakennetta luonnollisesti mallikuvian kera. Toivottavasti arvoisa tuomari saat tästä(kin) jotain irti.
Kaksi hyvää saksanpaimenkoiraa. Ensimmäinen on käyttölinjainen avo-narttu, vasemmanpuolimmainen näyttelylinjainen avo-uros. Narttu on rakenteeltaan pitkänomainen. Sillä on erinomainen etuosa, hyvä selkälinja, hyvä pää ja ilme, erinomainen turkinlaatu sekä väri. Se esitetään hyvin. Uros on neliskanttisempi, sillä on kaartuvampi selkälinja, erinomaiset ranteet, hyvä pää ja ilme, erinomainen turkki ja väri. Turhan kulmautunut takaa.
Etuosa, ylälinja, rakenne, liikkeet
Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä. Hae aina mielummin hieman pidempää koiraa kuin liian neliömäistä.
Etuosan rakenne on koiran toimivuuden kannalta erittäin tärkeässä roolissa, onhan koiran painosta 2/3 sen eturaajojen varassa. Sopivan suuruiset kulmaukset mahdollistavat hyvän lihaskunnon kehittymisen ja ravaajalle tyypilliset puhtaat, pitkät liikeradat. Lyhyt nopea askel ja töpöttävä tai rytmiltään epätasainen liike, ovat merkkejä rakenteellisista puutteista. Saksanpaimenkoiran liikkeet ovat varmat, pitkät sekä ilmentävät vahvaa työntövoimaa. Kun mittasuhteet ja kulmaukset ovat oikeat saavutetaan maatavoittava liikunta, joka antaa vaikutelman vaivattomasta etenemisestä.
Ylälinjan voidaan kuvitella alkavan koiran korvien päästä jatkuen hännänpäähän saakka. Saksanpaimenkoiralla ylälinjan tulee olla mahdollisimman harmoninen ja tasainen, ilman muhkuroita selkälinjassa. Etuosa koostuu eturaajoista, lihaksistosta sekä rintakehästä. Rinnan tulee olla kohtuullisen leveä, alarinta on mahdollisimman pitkä ja selvästi havaittava.
Selkä
Kaulan liitoskohdasta alkava ylälinja kulkee hyvin muodostuneen sään ja hieman laskevan selän yli hieman laskevaan lantioon asti selkälinjaa rikkomatta. Selkä on kiinteä, voimakas, tasainen ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja se liittyy ylälinjaa rikkomatta hännän kiinnityskohtaan
Saksanpaimenkoira on jakaantunut pääasiassa kolmeen linjaan (käyttö-, seka- ja näyttölinja) ja tietyn linjan ihannointi maanisesti on erittäin epätoivottavaa. Jos koira on näyttölinjainen ja sillä on hyvä rakenne (vaikkakin laskeva selkälinja), ei sen pitäisi vaikuttaa sen laatuarvosteluun.
Vältä tynnyrimäisiä tai litteitä, tai liian korotustuneita eturintoja. Kiinnitä erityistä huomiota koiran ylälinjaan: jos joku kiinnittää huomiosi, siinä on yleensä vikaa. Pidä huolta, ettet palkitse muhkuraisella selkälinjalla varustettuja koiria. Koirat, jotka ovat heikkoja etuosastaan, eivät ole rodunomaisia saksanpaimenkoiria eikä niitä näinollen tule palkita. Älä palkitse neliönmallisia koiria.
Ylläolevassa kuvassa ensimmäisellä koiralla on erinomainen etuosa. Se on vahva, leveä sekä kiinteä. Koira näyttää ryhdikkäältä (tässä yhdistyy yleisilme, etuosa, pää, ilmeet), sillä on kaunis pää ja hyvä ilme. Yleisilmeeltään erinomainen. Alemmassa kuvassa avo-uros, jolla erinomainen, kaunis etuosa. Hyvä pää ja ilme, yleisilmeeltään myös erinomainen.
Ylläolevissa kuvissa kaksi virheellistä etuosaa. Ensimmäinen koira on rakenteeltaan nippanappa sopiva, mutta pään asento korostaa lyhytrunkoisuutta. Jos koira olisi pidempi, se auttaisi paljon. Sen ylälinja on turhan jyrkkä ja koira "kenottaa" eteenpäin. Siltä puuttuu saksanpaimenkoiralle tyypillinen eteenpäin nojaaminen. Pää on liian iso verrattuna runkoon. Toisen koiran yleisilme on voimaton ja huono. Sen selkälinja on huono, koska jalat ovat rungon alla. Selkä painuu mutkalle ja saa koiran näyttämään takakorkealta sekä voimattomalta.
Takaosa, kulmaukset
Kuten kaikki me tiedämme, koiralla on neljä jalkaa, joista kaikki ylttävät maahan. Tai jos eivät yltä, niin koira piikille. Kulmaukset vaikuttavat oleellisesti koiran terveyteen ja lihaksistoon. Takakulmauksia on helpompi katsella kuin etukulmauksia ja takakulmauksiin kiinnitetään yleensä enemmän huomiota. Takakulmauksen muodostavat reisi, sääri ja kinner. Saksanpaimenkoiran takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen, kinnernivelet ovat voimakkaasti kehittyneet ja tiiviit. Välijalka on pystysuora kinnernivelen alapuolella.
Jälleen kerran kaksi esimerkkiä huonosta takaosasta. Etuosastaan koira on ok, saisi olla luonnollisesti ryhdikkäämpi, omata paremman kaulan ja antaa itsestään paremman kuvan. Ylälinjaltaan huono, tämäkin koira seisoo huonosti koska jalat rungon alla. Selässä pieni kuoppa. Jos koira seisoisi asetellusti, olisi koko rakenne huomattavasti paremman näköinen. Seuraava uros on ihan hyvännäköinen edestä - saisi toki olla paremmat ranteet ja seistä "suorassa". Takaosastaan koira on kuin eri paria - liian jyhkeä. Asiaa edesauttaa se, että koira seisoo vinossa, takaosa on lähempänä kameraa kuin etuosa joka saa kuvan vääristämään.
Ensimmäisen kuvan koiran rakenteen arvioimista haittaa koiran asento. Koira on kuitenkin mittasuhteiltaan hyvä. Etuosastaan erinomainen, todella kaunis pää ja ilme. Ylälinjaltaan hyvä, hännänkiinnitys hieman huono. Raajakorkeudeltaan erinomainen. Kaunis rotunsa edustaja. Toisen kuvan koira on auttamattomasti liian lyhyt rungoltaan. Se on liian neliöimäinen. Saisi olla yleisilmeeltään ryhdikkäämpi ja paremmin esitelty. Ylälinjaltaan ok, mutta rungon lyhyyttä ei paikkaa mikään. Takajalat ovat rungon alla. Väritys ansaitsee myös erityismaininnan: puutteellinen. Mustaparkiksi koirassa on liian vähän mustaa.
Mustaparkkiuros on rungoltaan liian lyhyt. Sitä korostaa huono ylälinja, koiralla on keskellä selkää selkeä huippu joka on virhe. Etuosastaan koira on voimaton. Kallo omaan makuuni liian pyöreä. Raajakorkeutta on mielestäni liikaa, se korostaa koiran neliömäisyyttä. Koira on takaosastaan voimaton ja takakulmauksiltaan puutteellinen. Toinen koira.. no, tässäpä ilmestys. Periaatteessa koira on mittasuhteiltaan erinomainen, mutta koiran valtava nojaaminen eteenpäin tekee sille liian pitkän vaikutelman. Ylälinjaltaan huono, selkälinja on huono ja epätasainen. Nojaa eturaajoihinsa, takaraajat ovat erinomaisesti kulmautuneet ja muutenkin erinomaiset.
Ensimmäinen koira on mittasuhteiltaan erinomainen. Sillä on erinomainen rotu- ja sukupuolileima. Erinomainen etuosa ja hyvä ylälinja. Omaan makuuni turhan loivat takakulmaukset. Toinen koira on myös rotu- ja sukupuolileimaltaan erinomainen. Erinomainen etuosa ja erinomainen ylälinja - se on harmoninen ja tasainen! Takaosastaan ja kulmauksiltaan erinomainen.
Harmaa narttu on yleisilmeeltään erinomainen. Kiinnittäkää huomiota ylälinjaan ja etuosaan, jotka ovat erinomaisia ja harmonisesti liittyvät toisiinsa. Tässä on erinomainen selkälinja niin tasaisuuden kuin laskevuuden kannalta. Erinomaisesti kulmautunut sekä edestä että takaa. Toinen koira on uros, joka valitettavasti nojaa turhan eteen etujalkojensa takia. Kuitenkin mittasuhteiltaan sekä rakenteeltaan erinomainen. Erinomainen ylälinja, selkälinja on tasainen. Takaosastaan omasta mielestäni liian kevyesti kulmautunut urokseksi. Polvikulmaukset saisivat olla paremmat.
Kaksi rakenteellisesti virheellistä koiraa. Ensimmäinen etuosastaan aivan liian raskas, joka saa takaosan näyttämään vieläkin heikommalta. Nojaa väärin etujalkoihinsa. Ylälinjaltaan huono, takajalat tippuvat selän kanssa. Raajakorkeus on liian vähäinen. Toinen koira on myös liian raskas etuosastaan. Takaosastaan taas heikko, takajalat tippuvat myös selän mukana. Keskellä selkää häiritsevä "huippu". Ylikulmautunut. Raajakorkeudeltaan niukka.
Katso edelliset arvostelut. Etenkin ensimmäinen koira on surullista katsottavaa, kiinnittäkää myös huomiota ranteisiin. Toinen koira on edes hieman parempi, mutta sekin nojailee etujalkoihin väärin.
Kaksi urosta. Ensimmäinen uros on tsekkilinjainen (keskikokoiset, riittävästi kulmautuneet koirat avainsanana), toinen lienee ihan perussaksalainen. Katso MOLEMPIEN koirien etuosaa, mitä näet? Onko selkälinja mielestäsi muhkurainen, tippuvatko jalat selän mukana? Eivät niin. Entäpä kulmautuneisuus? Jep, kyllä ne ovat hyvin kulmautuneet.
Kaksi rakenteeltaan erinomaista urosta.
LOPPUSANAT (+ väritys, karvapeite)
Se nyt lienee sanomattakin selvää, että värin perusteella ei sitä voittopäätöstä ei tehdä. Jos näyttelyt ohjaavat kasvatusta (ei pitäisi), ei saa kiinnittää huomiota johonkin karvapeitteeseen tai väriin. Paisi jos väri on valkoinen.
Oikea saksanpaimenkoiran karvapeite on kaksinkertainen, ja siinä on pohjavilla. Peitinkarvan tulee olla mahdollisimman tiheä, suora ja karhea ja tiiviisti pinnanmyötäinen. Päässä, myös korvien sisäpuolella, raajojen etusivuilla, käpälissä ja varpaissa karva on lyhyttä. Kaulassa karva on pitempää ja tuuheampaa. Raajojen takaosissa karva on pitempää ranteeseen ja kintereeseen saakka muodostaen reisien takasivuille kohtalaiset housut. Sallittuja värejä ovat mustaparkki, bicolor, harmaa, musta. Näistä esiintyy erilaisia variaatioita, mutta ainut kielletty väri on valkoinen ja se johtaa koiran hylkäämiseen. Pienet valkoiset tai vaaleat merkit ovat sallittuja, vaikkakin epätoivottuja. Vältä palkitsemasta heikkopigmenttisia koiria, esimerkiksi kirsun kuuluu olla musta!
Tuomaroidessasi saksanpaimenkoiria muista AINA puolueettomuus linjojen välillä ja tuomaroi kokonaisuutta, älä selkää ja kulmauksia. Antaessasi H:n tai huonomman, anna aina sanallinen.
Alla vielä muutama video saksanpaimenkoiran liikkeistä ja rakenteesta aiheesta kiinnostuneille:
Kiitos seuraaville tahoille kuvista!
Nath
Holistica
A1K9
Triwindas
Sini korhonen
Jabina
Michael Trafford
Kaksi hyvää saksanpaimenkoiraa. Ensimmäinen on käyttölinjainen avo-narttu, vasemmanpuolimmainen näyttelylinjainen avo-uros. Narttu on rakenteeltaan pitkänomainen. Sillä on erinomainen etuosa, hyvä selkälinja, hyvä pää ja ilme, erinomainen turkinlaatu sekä väri. Se esitetään hyvin. Uros on neliskanttisempi, sillä on kaartuvampi selkälinja, erinomaiset ranteet, hyvä pää ja ilme, erinomainen turkki ja väri. Turhan kulmautunut takaa.
Etuosa, ylälinja, rakenne, liikkeet
Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, hieman pitkänomainen, voimakas ja lihaksikas. Sen luusto on kuiva ja rakenne kiinteä. Hae aina mielummin hieman pidempää koiraa kuin liian neliömäistä.
Etuosan rakenne on koiran toimivuuden kannalta erittäin tärkeässä roolissa, onhan koiran painosta 2/3 sen eturaajojen varassa. Sopivan suuruiset kulmaukset mahdollistavat hyvän lihaskunnon kehittymisen ja ravaajalle tyypilliset puhtaat, pitkät liikeradat. Lyhyt nopea askel ja töpöttävä tai rytmiltään epätasainen liike, ovat merkkejä rakenteellisista puutteista. Saksanpaimenkoiran liikkeet ovat varmat, pitkät sekä ilmentävät vahvaa työntövoimaa. Kun mittasuhteet ja kulmaukset ovat oikeat saavutetaan maatavoittava liikunta, joka antaa vaikutelman vaivattomasta etenemisestä.
Ylälinjan voidaan kuvitella alkavan koiran korvien päästä jatkuen hännänpäähän saakka. Saksanpaimenkoiralla ylälinjan tulee olla mahdollisimman harmoninen ja tasainen, ilman muhkuroita selkälinjassa. Etuosa koostuu eturaajoista, lihaksistosta sekä rintakehästä. Rinnan tulee olla kohtuullisen leveä, alarinta on mahdollisimman pitkä ja selvästi havaittava.
Selkä
Kaulan liitoskohdasta alkava ylälinja kulkee hyvin muodostuneen sään ja hieman laskevan selän yli hieman laskevaan lantioon asti selkälinjaa rikkomatta. Selkä on kiinteä, voimakas, tasainen ja lihaksikas. Lantion tulee olla pitkä ja se liittyy ylälinjaa rikkomatta hännän kiinnityskohtaan
Saksanpaimenkoira on jakaantunut pääasiassa kolmeen linjaan (käyttö-, seka- ja näyttölinja) ja tietyn linjan ihannointi maanisesti on erittäin epätoivottavaa. Jos koira on näyttölinjainen ja sillä on hyvä rakenne (vaikkakin laskeva selkälinja), ei sen pitäisi vaikuttaa sen laatuarvosteluun.
Vältä tynnyrimäisiä tai litteitä, tai liian korotustuneita eturintoja. Kiinnitä erityistä huomiota koiran ylälinjaan: jos joku kiinnittää huomiosi, siinä on yleensä vikaa. Pidä huolta, ettet palkitse muhkuraisella selkälinjalla varustettuja koiria. Koirat, jotka ovat heikkoja etuosastaan, eivät ole rodunomaisia saksanpaimenkoiria eikä niitä näinollen tule palkita. Älä palkitse neliönmallisia koiria.
Ylläolevassa kuvassa ensimmäisellä koiralla on erinomainen etuosa. Se on vahva, leveä sekä kiinteä. Koira näyttää ryhdikkäältä (tässä yhdistyy yleisilme, etuosa, pää, ilmeet), sillä on kaunis pää ja hyvä ilme. Yleisilmeeltään erinomainen. Alemmassa kuvassa avo-uros, jolla erinomainen, kaunis etuosa. Hyvä pää ja ilme, yleisilmeeltään myös erinomainen.
Ylläolevissa kuvissa kaksi virheellistä etuosaa. Ensimmäinen koira on rakenteeltaan nippanappa sopiva, mutta pään asento korostaa lyhytrunkoisuutta. Jos koira olisi pidempi, se auttaisi paljon. Sen ylälinja on turhan jyrkkä ja koira "kenottaa" eteenpäin. Siltä puuttuu saksanpaimenkoiralle tyypillinen eteenpäin nojaaminen. Pää on liian iso verrattuna runkoon. Toisen koiran yleisilme on voimaton ja huono. Sen selkälinja on huono, koska jalat ovat rungon alla. Selkä painuu mutkalle ja saa koiran näyttämään takakorkealta sekä voimattomalta.
Takaosa, kulmaukset
Kuten kaikki me tiedämme, koiralla on neljä jalkaa, joista kaikki ylttävät maahan. Tai jos eivät yltä, niin koira piikille. Kulmaukset vaikuttavat oleellisesti koiran terveyteen ja lihaksistoon. Takakulmauksia on helpompi katsella kuin etukulmauksia ja takakulmauksiin kiinnitetään yleensä enemmän huomiota. Takakulmauksen muodostavat reisi, sääri ja kinner. Saksanpaimenkoiran takaraajojen asento on hieman taaksevetäytynyt ja ne ovat takaa katsottuina keskenään yhdensuuntaiset. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät. Reisi on voimakas ja vahvalihaksinen, kinnernivelet ovat voimakkaasti kehittyneet ja tiiviit. Välijalka on pystysuora kinnernivelen alapuolella.
Jälleen kerran kaksi esimerkkiä huonosta takaosasta. Etuosastaan koira on ok, saisi olla luonnollisesti ryhdikkäämpi, omata paremman kaulan ja antaa itsestään paremman kuvan. Ylälinjaltaan huono, tämäkin koira seisoo huonosti koska jalat rungon alla. Selässä pieni kuoppa. Jos koira seisoisi asetellusti, olisi koko rakenne huomattavasti paremman näköinen. Seuraava uros on ihan hyvännäköinen edestä - saisi toki olla paremmat ranteet ja seistä "suorassa". Takaosastaan koira on kuin eri paria - liian jyhkeä. Asiaa edesauttaa se, että koira seisoo vinossa, takaosa on lähempänä kameraa kuin etuosa joka saa kuvan vääristämään.
Ensimmäisen kuvan koiran rakenteen arvioimista haittaa koiran asento. Koira on kuitenkin mittasuhteiltaan hyvä. Etuosastaan erinomainen, todella kaunis pää ja ilme. Ylälinjaltaan hyvä, hännänkiinnitys hieman huono. Raajakorkeudeltaan erinomainen. Kaunis rotunsa edustaja. Toisen kuvan koira on auttamattomasti liian lyhyt rungoltaan. Se on liian neliöimäinen. Saisi olla yleisilmeeltään ryhdikkäämpi ja paremmin esitelty. Ylälinjaltaan ok, mutta rungon lyhyyttä ei paikkaa mikään. Takajalat ovat rungon alla. Väritys ansaitsee myös erityismaininnan: puutteellinen. Mustaparkiksi koirassa on liian vähän mustaa.
Mustaparkkiuros on rungoltaan liian lyhyt. Sitä korostaa huono ylälinja, koiralla on keskellä selkää selkeä huippu joka on virhe. Etuosastaan koira on voimaton. Kallo omaan makuuni liian pyöreä. Raajakorkeutta on mielestäni liikaa, se korostaa koiran neliömäisyyttä. Koira on takaosastaan voimaton ja takakulmauksiltaan puutteellinen. Toinen koira.. no, tässäpä ilmestys. Periaatteessa koira on mittasuhteiltaan erinomainen, mutta koiran valtava nojaaminen eteenpäin tekee sille liian pitkän vaikutelman. Ylälinjaltaan huono, selkälinja on huono ja epätasainen. Nojaa eturaajoihinsa, takaraajat ovat erinomaisesti kulmautuneet ja muutenkin erinomaiset.
Ensimmäinen koira on mittasuhteiltaan erinomainen. Sillä on erinomainen rotu- ja sukupuolileima. Erinomainen etuosa ja hyvä ylälinja. Omaan makuuni turhan loivat takakulmaukset. Toinen koira on myös rotu- ja sukupuolileimaltaan erinomainen. Erinomainen etuosa ja erinomainen ylälinja - se on harmoninen ja tasainen! Takaosastaan ja kulmauksiltaan erinomainen.
Harmaa narttu on yleisilmeeltään erinomainen. Kiinnittäkää huomiota ylälinjaan ja etuosaan, jotka ovat erinomaisia ja harmonisesti liittyvät toisiinsa. Tässä on erinomainen selkälinja niin tasaisuuden kuin laskevuuden kannalta. Erinomaisesti kulmautunut sekä edestä että takaa. Toinen koira on uros, joka valitettavasti nojaa turhan eteen etujalkojensa takia. Kuitenkin mittasuhteiltaan sekä rakenteeltaan erinomainen. Erinomainen ylälinja, selkälinja on tasainen. Takaosastaan omasta mielestäni liian kevyesti kulmautunut urokseksi. Polvikulmaukset saisivat olla paremmat.
Kaksi rakenteellisesti virheellistä koiraa. Ensimmäinen etuosastaan aivan liian raskas, joka saa takaosan näyttämään vieläkin heikommalta. Nojaa väärin etujalkoihinsa. Ylälinjaltaan huono, takajalat tippuvat selän kanssa. Raajakorkeus on liian vähäinen. Toinen koira on myös liian raskas etuosastaan. Takaosastaan taas heikko, takajalat tippuvat myös selän mukana. Keskellä selkää häiritsevä "huippu". Ylikulmautunut. Raajakorkeudeltaan niukka.
Katso edelliset arvostelut. Etenkin ensimmäinen koira on surullista katsottavaa, kiinnittäkää myös huomiota ranteisiin. Toinen koira on edes hieman parempi, mutta sekin nojailee etujalkoihin väärin.
Kaksi urosta. Ensimmäinen uros on tsekkilinjainen (keskikokoiset, riittävästi kulmautuneet koirat avainsanana), toinen lienee ihan perussaksalainen. Katso MOLEMPIEN koirien etuosaa, mitä näet? Onko selkälinja mielestäsi muhkurainen, tippuvatko jalat selän mukana? Eivät niin. Entäpä kulmautuneisuus? Jep, kyllä ne ovat hyvin kulmautuneet.
Kaksi rakenteeltaan erinomaista urosta.
LOPPUSANAT (+ väritys, karvapeite)
Se nyt lienee sanomattakin selvää, että värin perusteella ei sitä voittopäätöstä ei tehdä. Jos näyttelyt ohjaavat kasvatusta (ei pitäisi), ei saa kiinnittää huomiota johonkin karvapeitteeseen tai väriin. Paisi jos väri on valkoinen.
Oikea saksanpaimenkoiran karvapeite on kaksinkertainen, ja siinä on pohjavilla. Peitinkarvan tulee olla mahdollisimman tiheä, suora ja karhea ja tiiviisti pinnanmyötäinen. Päässä, myös korvien sisäpuolella, raajojen etusivuilla, käpälissä ja varpaissa karva on lyhyttä. Kaulassa karva on pitempää ja tuuheampaa. Raajojen takaosissa karva on pitempää ranteeseen ja kintereeseen saakka muodostaen reisien takasivuille kohtalaiset housut. Sallittuja värejä ovat mustaparkki, bicolor, harmaa, musta. Näistä esiintyy erilaisia variaatioita, mutta ainut kielletty väri on valkoinen ja se johtaa koiran hylkäämiseen. Pienet valkoiset tai vaaleat merkit ovat sallittuja, vaikkakin epätoivottuja. Vältä palkitsemasta heikkopigmenttisia koiria, esimerkiksi kirsun kuuluu olla musta!
Tuomaroidessasi saksanpaimenkoiria muista AINA puolueettomuus linjojen välillä ja tuomaroi kokonaisuutta, älä selkää ja kulmauksia. Antaessasi H:n tai huonomman, anna aina sanallinen.
Alla vielä muutama video saksanpaimenkoiran liikkeistä ja rakenteesta aiheesta kiinnostuneille:
Kiitos seuraaville tahoille kuvista!
Nath
Holistica
A1K9
Triwindas
Sini korhonen
Jabina
Michael Trafford
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)