Karvaturrit-foorumilla on pohdittu useaan otteeseen ihannesaksanpaimenkoiran rakennetta ja haukuttu näyttelylinjaiset täysin maanrakoon. Samalla rumakin käyttölinjainen jätesäkki pystyy saamaan SERTiä näyttelyistä, vaikka sen rakenne ja ilme eivät ilmennä sitä the rodunomaista saksanpaimenkoiraa.
Pakollinen historiaosuus lyhyesti
Saksanpaimenkoira on ennenkaikkea käyttökoirarotu. Saksalainen ratsumestari Max von Stephanitz loi periksiantamattomalla luonteellaan työkoirarodun, joka on vieläkin maailman suosituin palveluskoirarotu. Saksanpaimenkoira tunnetaan kaikkialla maailmassa ja sen ulkomuoto herättää ihailua - mutta myös pelkoa. Rotu jakaantui käyttö- ja näyttelylinjaksi 1980-luvulla. Näyttelylinjan ja käyttölinjan yhdistelmiä sanotaan sekalinjaksi.
Saksanpaimenkoiran tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, vahvahermoinen, itsevarma ja ehdottoman ennakkoluuloton, mutta myös hyvin säyseä. Se on hyvin älykäs ja tarkkaavainen, ja sen pitäisi olla helposti ohjattavissa. Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus vahti-, suojelu- ja palveluskoirana edellyttää koiralta rohkeutta, taistelutahtoa ja kovuutta. Ihanteellinen saksanpaimenkoira on nuoresta pitäen kaksiviettinen.
Saksanpaimenkoira on ravaaja. Paimenkoirien piti olla kestäviä ja jaksaa ravata päiväkausia vaeltavien lammas- ja karjalaumojen perässä. Tehtävästä selvisivät parhaiten voimakkaasti kulmautuneet koirat, joilla oli tehokas pitkä ravi. Edellytyksenä oli pitkä ja melko kapea rintakehä sekä pitkänomainen runko. Tästä syystä saksanpaimenkoira on rakenteeltaan pitkänomainen ja sillä on vaivaton mutta vahva ravi. Vaikka ravi on pitkää, sen ei ole toivottavaa olla maatavoittavaa.
Linjojen tärkeys virtuaalisessa kasvatuksessa
Aloitteleva virtuaaliharrastajakin huomaa, että erilaisilla kenneleillä on erilaiset kasvattamismetodit- ja tyylit. Jotkut vannovat ulkonäön perään, jotkut luonteen, jotkut terveyden. Joillekin taas sukutauku on tärkein. Niin kauan, kun on ihanteita ja kasvattajia, on myös linjoja. Erityisesti saksanpaimenkoirissa näyttö- ja käyttölinja on erkaantunut täysin erilleen. Virtuaalimaailmassa suurin osa saksanpaimenkoirakasvattajista on käyttölinjankasvattajia, tai ainakin vähintään sekalinjan. Näyttelylinjaisia koiriakin kyllä löytyy, erityisesti näyttelyissä niihin törmää useasti. Mutta miten määrittelet, mitä linjaa koirasi edustaa?
Saksanpaimenkoiran nykyinen luonne ja rakenne tekevät siitä erinomaisen harrastuskoiran. Se on sulava ja kestävä, joka mahdollistaa näyttävän koesuorituksen. Sen työskentelyssä on voimaa ja se on kuin nuorallatanssi: kiihkeää mutta silti ah niin kaunista. Saksanpaimenkoiran luonneominaisuuksissa on paljolti eroa, mutta terävyys, ohjattavuus, rohkeus, luontainen aggressio sekä kovuus tekevät siitä erinomaisen koiran suojeluun. Toisinsanoen, saksanpaimenkoirien oma laji on suojelu. Koiran sukutaulu kertoo, mitä linjaa koira edustaa. Suvullisilla koirilla voidaan pitää ohjenuorana käyttölinjaisissa vähintään IPO3-tulosta, mielellään käyttövalionarvoa suojelusta. Tämä ei kuitenkaan ole täysin vedenpitävä "näin-koirasi-on-käyttölinjainen"-opas, sillä virtuaalikoirien parissa jopa bordercolliesta voi tulla suojeluvalio... (tähän silmiä pyörittelevä hymiö jos sellaisen pystyisin laittamaan)
Suosi käyttölinjaa - ole suosittu
Olen harrastanut virtuaalikoiria vuodesta 2005 lähtien. Ensimmäinen pentueeni näki päivänvalon keväällä 2008, jolloin rotuna oli rottweiler. Olen siis nähnyt, miten tietyt trendivillitykset tulevat muotiin. Yhtenä vuotena saksanpaimenkoirat olivat kovassa huudossa ja evm-sukuisia koiria ei juurikaan arvostettu. Kaikki halusivat pennun tietyltä kasvattajalta ja sitten oltiin polleata poikaa kun sellainen saatiin. Näyttelyssä voittivat samat vakionaamat ja käyttölinjaisia koiria ei arvostettu yhtään. Linjojen jakaantuminen oli selvempää kuin mitä se nykyään on. Näyttelyissä voittivat suurikokoiset, voimakkaasti kulmautuneet koirat joiden selkälinja oli muhkurainen ja laskeva kuin silta. Nykyään vallitsee käyttismania, eli mikä tahansa jätesäkki voittaa, vaikka sen ilme olisi epärodunomainen, sen sukupuolileima epäselvä tai sen selkälinja olisi muhkurainen. Virtuaalimaailmassa näyttelyillä ei ohjata jalostusta. Toivon ainakin, että ei.
Näinä aikoina, kun ihmisten mielenkiinto syttyy ja lakkaa hetkessä, on välillä nähty uusia sakuharrastajia ja jopa kasvattajiakin. Mutta jos kasvatusrotuaan ei palvo, ei kannata sitä kasvattaakaan. Jos ei ole valmis tekemään mitään pentueen eteen, kannattaako niitä pentuja edes tuoda maailmaan? Paljon näkee rumia koiria, joiden kanssa on saavutettu ehkä juuri ja juuri BH TK1 IPO2 vPVA.
Sukutaulua koristaa monta aikansa "Kulttinimeä", jotka löytyvät kaikkien koirien sukutauluista. Mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Tällä postauksella ei ollut minkäänlaista tarkoitusta. Teki mieli vaan räpättää tästä sakujen linjaihanteiden muuttumisesta. Mä tykkään käyttölinjaisista, mutta ei se poista sitä totuutta että sen koiran on oltava _kaunis_. Silloin mitkään linjaerot eivät saa tulla tielle. Yhtä hyvin voi olla todella komea näyttelylinjainen uros, jolla on laskeva selkä, kuin susiruma käyttölinjainen. Käyttäkää ihmiset järkeä kun antaudutte tähän käyttisvillitykseen...
PSST! Kemroesin näyttelyssä meidän uusin kultsu Dennis teki debyyttinsä.. Tuloksin ERI1 SA VSP-jun PU2 SERT, JESS!!!!!!!!! Joyce oli ERI1 SA ROP-jun PN3!!!!!!!1