Meijän pikkuruinen dobermannitytsy Merlot Omni II vaan kasvaa kasvamistaan! Omni on nyt 10kk ja sain vihdoin ilmoitettua sen junnuluokkaan. Ei sillä, kun olemme käyneet pentuluokassa hakemassa jo ihan liikaa ROP-penikka-sijoituksia. Viidessä näyttelyssä ollaan siis käyty ja aina ollaan oltu ROP-pentuja.
Jännää muuten, irlantilainen naapurini tuli meidän omalle pihalle aukomaan päätään ;o Äijä on varmaan viiskymppinen ja tuli mongertamaan huonolla englannillaan että koirat pitäisi saada kuriin ja suositteli ongelmakoirakouluttajaa! Kysyin totta kai miksi ja hän perusteli asian sillä, että en ole johtaja koirilleni.... Joo, mähän tosi innokkaasti mihinkään johtajuusteoriaan uskonkin :D Käskin miekkosen painua sinne missä pippuri kasvaa. Koirat olivat tässä vaiheessa jo kerääntyneet minun ympärille, Omni ja Kromi takana, sakut edessä. Kuin yhteisestä käskystä Fry alkoi murisemaan saaden mukaansa Renen, Vanja, Karman, Jestan, Jurin, Saskan ja Piinan. Äijä peruutteli pakokauhun vallassa portista ulos ja juoksi kämppäänsä. Hyvä Fry! :D